Yritysseminaareihin osallistuminen voi monesti olla hyvinkin kallista, silä seminaariliput voivat helposti maksaa useita tuhansia euroja. Miten on mahdollista, että yritykset silti lähettävät työntekijöitään osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, vaikka se tarkoittaa sekä kallista laskua että menetettyjä työtunteja? Puhtaasti kirjanpitoa tuijottamalla osallistumisessa seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin ei ole kovinkaan paljon järkeä.
Seminaareja ei voikaan verrata muihin yrityksen ostoihin ja kuluihin, eikä edes automaattisesti koulutukseen. Nykyisin yhä useamman yrityksen bisnes liittyy tavalla tai toiselle ideoiden jalostamiseen ja myymiseen. Arvoa ei tuoteta myymällä jotakin selkeää esinettä vaan ideaa, tunnelmaa tai konseptia. Tällaista liiketoimintaa ei voi tehdä ja myydä tuottamalla katalogeja ja yksinkertaisia tuotekuvauksia. Niiden myyminen edellyttää erilaisten merkitysten ymmärtämistä ja toisaalta niihin uskomista.
Tästä syystä yrityksen näkökulmasta on välttämätöntä, että sen työntekijät tekevät työtään oikeanlaisessa mielentilassa. Yritys myy tunnelmaa, joka syntyy työtekijöiden kautta. Jos myyjä tai joku muu yrityksen edustaja suhtautuu työhönsä passiivisesti tai ilman aitoa kiinnostusta, on todennäköistä, että kauppoja ei synny. Miksi kukaan ostaisi ideaa, johon edes myyjä itse ei usko? Asiakas oikeutetusti kokee, että hän ei saa mitään, jos edes ideaa myyvä yritys itse ei voi uskoa itseensä.
Seminaarit karismaattisine puhujineen inspiroivat ihmisiä uskomaan itseensä ja yrityksensä ideaan. Harva idea on perustaltaan käänteentekevä ja joka tilanteessa sekä paikassa ikäänkuin automaattisesti toimiva. Kyse on enemmän siitä, että myytävät konseptit, strategiat ja toimintalogiikat toimivat mikäli ihmiset uskovat niihin. Jos eivät usko, niistä ei välttämättä ole hyötyä. Luonnollisesti ensimmäinen taho, jonka pitää uskoa ideaan on tietysti yritys itse. Tämä selittää sen, miksi yritykset lähettävät avainhenkilöitään seminaareihin ja myös yksityisyrittäjät saattavat investoida pieniäkin tulojaan osallistuakseen mieleiseensä seminaariin.
Hyvä esimerkki tällaisestaä inspiraatiota ja motivaatiota tarjoavasta yritysseminaarista on esimerkiksi suomalainen Nordin Business Forum, jonka pääpuhujat eivät ole jonkin toimialan huippuasiantuntijoita, arvostettuja akateemisia tutkijoita tai muita niin sanottuja substanssiin perehtyneitä tahoja. Tällaisissa tilaisuuksissa puhujina nähdään näyttelijöitä, julkkiksia ja esimerkiksi Richard Bransonin kaltaisia vaikuttajia.
Kukaan tällaiseen seminaariin osallistunut ei ajattele, että tilaisuudessa oppisi jotain yksityiskohtaista omasta toimialastaan. Paikalle saapuu ihmisiä, jotka haluavat inspiroitua mielenkiintoista ihmisistä, ajatuksista ja ilmiöistä. Oman niin sanotun gurun näkeminen esiintymislavalla on tärkeä kokemus, joka voi motivoida niinä hetkinä kun oma työ saattaa tuntua puuduttavalta tai hyvin vaikealta.
Työnantajat tietävät tämän, ja siksi työntekijän lähettäminen pariksi päiväksi yritysseminaariin voi olla loppujen lopuksi erittäin hyvä idea. Jos työntekijä löytää työstään ja yrityksen tuotteista tai palveluista uusia merkityksiä, joita voi myös välittää asiakkaalle, on investointi ollut tuottava.