Kukaan ei ole voinut välttyä ajatukselta siitä, että nykyisin jokaisen tulee kehittää osaamistaan ja taitojaan läpi koko työelämän. Menneinä vuosikymmeninä saattoi olla mahdollista, että kerran hankittu tutkinto ja koulutus riitti kokonaisen työuran kantamaan työntekijän eläkkeelle asti. Nykyään tällainen ei ole mahdollista, sillä toimialat, tekniikat ja ajatusmallit muuttuvat niin nopeasti, että jo yhdessä vuosikymmenessä jonkin tutkinnon tarjoamat tiedot voivat olla täysin vanhentuneita.

Tämä tilanne ja todellisuus ei ole kaikille mieleinen, vaan se saattaa aiheuttaa ahdistusta. Monet kokevat, että jo yhdenkin tutkinnon suorittaminen on iso urakka. Ja siksi ajatus siitä, että kouluttautuminen ei koskaan lopu, voi tuntua raskaalta. Lisäksi on selvää, että aina kun ihminen istuu koulun penkillä, hänen tulotasonsa tippuu. Koulutus on investointi, joka hyödyttää ehkä tulevaisuudessa, mutta lyhyellä tähtäimellä se tarkoittaa pienempiä tuloja.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kouluttautuminen ei aina tarkoita useamman vuoden opiskelijaelämää, jolloin ruokalistalla on viikosta toiseen tonnikalaa ja makaronia. Yhä useammat oppilaitokset ja muuta tahot järjestävät erilaisia seminaareja ja kursseja, joiden avulla voi päivittää osaamistaan.

On selvää, että joissakin tapauksissa lyhyemmät kurssitukset eivät ole riittäviä oman ammattitaidon päivittämiseksi, mutta toisaalta on myös tilanteita, jolloin ne riittävät. On aina tarkasteltava jokaista yksittäistapausta erikseen ja pohdittava, millaisia tarpeita kullakin ihmisellä on. Se, että ihminen ei saa riittävästi koulutusta, on huono asia. Mutta myös se on huono asia, jos henkilöä kurssitetaan kuukaudesta toiseen, jos lyhyt verkkoseminaari riittäisi.

Usein kyse voi olla esimerkiksi siitä, että jollain tietyllä alalla on tapahtunut muutoksia regulaatiossa tai muissa ohjeissa ja säännöissä. Tai jotkut muut työhön liittyvät pelisäännöt on päivitetty. Tai kenties on tullut uusia työvälineitä, ohjelmistoja tai muita uusia käytäntöjä, jotka työntekijän tulisi osata voidakseen tehdä töitä menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa.

Näiden asioiden oppiminen on välttämätöntä, mutta ei toisaalta mitenkään ylivoimaista, jos taustalla on jo koulutus sekä monesti useamman vuoden työkokemus. Tällöin erilaiset verkkoseminaarit voivat olla juuri oikea ratkaisu.

Esimerkiksi Aalto-yliopisto on järjestänyt ohjausta koodaamisesta eri alojen ammattilaisille. Koodaminen on hyvä esimerkki taidosta, josta on hyötyä luultavasti jokaiselle mahdollisella alalla jo nyt sekä myös tulevaisuudessa. Se on kuitenkin taito, jonka perusteet voi oppia myös lyhyemmässä ajassa – ei ole syytä suorittaa kokonaista tutkintoa aiheesta.

Joku saattaa ajatella, että tällainen lähestymistapa on pinnallinen, eikä takaa riittävän syvällistä osaaamista, josta voisi aidosti hyötyä tulevaisuudessa. Tämä kritiikki on osin paikallaan, mutta pääosin aiheetonta. On toki tilanteita, joissa tarvitaan hyvin yksityiskohtaista tietoa vaikkapa juuri koodaamisesta. Tästä syystä on oltava myös korkeakoulututkintoja sekä -tutkimusta, jotka perehtyvät koodaamiseen hyvin perusteellisesti.

Samalla on kuitenkin totta, että hyvin monissa tilanteissa ei tarvita muuta kuin perustiedot ja ymmärrys jostakin aiheesta. Ilman tätä ymmärrystä voi olla vaikea pärjätä, mutta toisaalta tietoa ei tarvitse olla paljon. Juuri siitä syystä erilaiset verkkoseminaarit ja -kurssit ovat tänä päivänä niin hyödyllisiä.