Jokaista seminaarijärjestäjää kiinnostaa tietää, millainen on onnistunut seminaari. Kaikenlaisten tapahtumien järjestäminen on aina iso vaiva, ja siksi on tärkeää pohtia jo alkumetreillä, miten seminaarin onnistumista mitataan. Mikä tekee onnistuneet seminaarin?

Yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ovat onnistuneet puhujat, jotka tempaavat osallistujien huomion. Hyvä puhuja on nimenomaan kiinnostava, ei ensisijaisesti vain asiantuntija. Jos yleisö on kiinnostuneempi älypuhelimistaan kuin puhujasta, on selvää, että puhujavalinta ei ole mennyt nappiin. Puhuja kannattaa valita yleisön mukaan – ketä yleisö arvostaa? Ja toisalta aiemmen kokemusen perusteella – kuka tunnetaan inspiroivana puhujana?

Onnistuneessa seminaarissa on selkeä teema, jonka järjestäjä on suunnitellut hyvin. Seminaari ei voi olla ainoastaan yleinen katsaus johonkin aiheeseen, vaan sillä pitäisi olla tarkemmin määritely otsikko, joka kiinnostaa yleisöä. Tämä mahdollistaa sen, että yleisölle jää mieleen jotakin, ja että tilaisuudessa voi oppia uusia asioita ja näkökulmia. Moni seminaari epäonnistuu juuri siinä, että siltä puuttuu punainen lanka.

Tosiasia on myös se, että käytännönjärjestelyjen tulee olla kunnossa. Jos puhujien mikit reistailevat, luentosalissa on liian kylmä tai kuuma, tai joku muu asia ei toimi, hyväkin ohjelma menee helposti pilalle. Myös tarjoiluilla on iso merkitys: jos seminaarilounas on kuivakka ja mauton, on mahdollista, että se on ainoa asia, jonka osallistuja muistaa jälkeenpäin tapahtumasta.